- Monipuolisuudessa sen voima

Suomalaisen Ju-Jutsun tyylisuunnan nimi on HOKUTORYU joka tarkoittaa pohjoista tähtikuviota eli Otavaa. Ju-Jutsun Suomeen vuonna 1978 virallisesti tuonut Auvo "Ave" Niiniketo nimesi suomalaisen tyylisuunnan vuonna 1992. Tyylisuunta on perinteisestä Ju-jutsusta edelleen kehitetty, moderni kamppailutaito nykypäivän ihmisen tarpeeseen. Hokutoryu on tunnettu tekniikoidensa suoraviivaisuudesta ja realistisuudesta, kuitenkin noudattaen Ju-jutsun periaatteita. Eurooppaan laji saapui mestareiden mukana noin vuonna 1880.

Vyöjärjestelmästä sen verran että alkeiskurssilla käytetään valkoista vyötä (Ei vielä suoritettua vyökoetta). Alkeiskurssin jälkeen, suoritettuaan vyökokeen yväksyttävästi läpi, annetaan oikeus käyttää keltaista vyötä. jne.

Ju-Jutsu ei ole varsinainen kilpaurheilulaji vaikka siitäkin on kehitetty erillinen kilpa-Ju-Jutsu jossa kilpailunhaluiset voivat ottaa mittaa toisistaan. (säännöt rajoittavat monen tekniikan käyttöä jolloin reaalisuus kärsii). Mukana on myös täyskontaktisäännöt halukkaille. Kilpailutoimintaa lajin puitteissa on ollut 1970- luvun lopusta, Suomessa vuoden 1991 kesästä.

Maailmalla niinkuin Suomessakin poliisi, sotilastahot, vartijakoulutus ja muut turvallisuusalan ammattilaiset käyttävät pitkälti Ju-Jutsua apuna puolustustaidoissa. Auvo Niiniketo on kansainvälisesti valtuutettu (IBA - International Bodyguard Association) henkivartiopalvelun vetäjä Suomessa.

Suomalaiset ju-jutsukat tapaavat vuosittain neljän valtakunnallisen leirin merkeissä. Ohjaajina toimivat alan huippuvetäjiä ympäri maailmaa. Leirit ovat avoimia kaikille vyöarvoille. Kouvolassakin on pidetty näistä yksi - "Pääsiäisleiri".

Lajin tekniikka-arsenaalin laajuus on selvä etu itsepuolustustilanteessa ja samalla se on suuri haaste harrastajalle. Harjoiteltaessa voi itse todeta kuinka koko ajan kehittyy, eikä kuitenkaan ole koskaan liian hyvä. Voisiko olla mielekkäämpää harrastusta?